Software is eating the world. Näin totesi Marc Andreessen (webbiselainten Mosaic ja Netscape kehittäjä) CRN-lehden haastattelussa vuonna 2000. Tämä motto on jäänyt elämään ja on juuri nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Softa tuli ensin avuksi automatisoimaan liiketoimintaprosesseja, sitten suoraviivaistamaan ja skaalaamaan prosesseja globaalisti. Nyt softa mahdollistaa kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja. Ja muuttaa perinteiset yritykset softafirmoiksi.
Ei ihme, että toimialasta riippumatta softa on noussut kulmahuoneen vakioagendalle. Jokaisen yrityksen johdon tulisi ymmärtää, minkälaiset mahdollisuudet softalla on muuttaa oman yrityksen toimialaa ja toimintamalleja. Jos tällainen muutos on mahdollinen ja sillä voi saada ratkaisevan kilpailuedun, ennemmin tai myöhemmin joku käyttää tämän edun hyödykseen. Yleensä on parempi itse disruptoida toimialansa kuin odottaa, että joku toinen tekee sen.
Jos softa puhututtaa kulmahuoneessa, niin se todellakin ravisuttaa organisaatiota kaikissa muissa huoneissa.
Läpi neljän muutosvoiman
Yritysten toiminta- ja kilpailukykyä ravistelee parhaillaan neljä yhtäaikaista ja toisiaan ruokkivaa muutosvoimaa:
- IT:n toimintakoordinaatistoon on yllättäen ilmaantunut täysin uudenlainen ulottuvuus, eli pilvipalvelut. Tämä asettaa IT-organisaatiolle täysin uudenlaisia osaamisvaatimuksia ja monet perinteiset IT:n tehtävänkuvat siirtyvät pilvipalveluiden vastuulle.
- Ohjelmistokehitysmiehistöstä on huutava pula ja alan työvoimasta lähes puolet on vasta ratkomassa ensimmäisiä kehitysprojektejaan
- Yksittäiset ohjelmistokehittäjät ovat (edellisestä huolimatta) saamassa ennennäkemätöntä vastuuta ratkaisuarkkitehtuuriin liittyen
- Yritykset ovat muuttumassa itse softakehitysfirmaksi tai vähintäänkin joutuvat ottamaan softakehitysasiat aivan uudenlaisella vakavuudella huomioon
Kaikki neljä alleviivaavat Andreessenin moton osuvuutta. Nämä neljä muutosvoimaa on kuvattu syvällisemmin alla.
Muutosvoima #1: IT-avaruuteen on ilmestynyt kokonaan uusi ulottuvuus
IT-ratkaisujen kehitysviidakossa on vuosikymmenten ajan navigoitu kaksiuloitteisella koordinaatistolla. X-akselilla on valmisohjelmistojen hyödyntäminen ja Y-akselilla yrityksen tarpeisiin kehitetyt räätälöidyt ohjelmistot. Eri akseleilla siksi, että juuri koskaan yrityksen tarpeita ei täytetä pelkästään valmis- tai custom-ohjelmistoilla, vaan todellisuudessa molempia tarvitaan. Valmisohjelmistoilla haetaan toimintakykyä ja räätälityöllä uniikkia kilpailuetua.
Mutta sitten tuli pilvipalvelut.
Ensin infrapuolelle tarjoamaan joustavuutta ja kustannussäästöä dynaamisella kapasiteetin hallinnalla. Vähitellen pilvialustoille alkoi kuitenkin ilmestymään toiminnallisuuksia, jotka eivät olleet itsenäisiä valmisohjelmistoja eivätkä yrityksen IPR-hallinnan piirissä olevaa räätälöityä koodia, vaan jotain aivan muuta. Jotain mitä yritys pystyisi hyödyntämään osana omaa softa-arkkitehtuuriaan ja tuomaan kyvykkyyden koostaa custom-sovelluksia nopeammin. Datalakeja, tietokantoja, tapahtumavirtoja, viestinvälityspalveluja, tekoälypalveluja, kuvien ja tekstin analysointipalveluja, jne.
IT-koordinaatistoon on syntynyt Z-akseli. IT:ltä odotetaan nyt hyvin erilaista osaamista kuin vielä muutama vuosi sitten.
Aiemmin IT-järjestelmät olivat usein selkeästi ulkoistettuja palveluita, joista sovittiin toimitukset määrämittaisina projekteina ja ylläpito AMS-palveluna, jossa oli selkeästi kuvatut vastuut ja odotukset. Softaan liittyen usein riitti, että organisaatiossa oli hallinnolliset IT-projekti- ja palvelupäälliköt sekä lukuisten hankkeiden kesken jaettu ylätasoinen arkkitehtuuriosaaminen. Infran kysymyksiä ratkottiin hankkimalla järeitä palvelinlaitteistoja, ja tätä rajallista resurssia lohkottiin parhaan näkemyksen ja kokemuksen mukaan liiketoimintasovellusten käyttöön.
Nyt IT:ltä odotetaan ihan eri tason osaamista pilvipalveluiden tarjoamista komponenteista ja niiden soveltumisesta kulloisenkin liiketoimintahaasteen ratkomiseen. Suorituskykyä ei enää ratkota hankkimalla iso mylly ja jakamalla sitä sovellusten käyttöön, vaan suorituskyky rakentuu sovellustasolla ja sovellusten sisällä jopa yksittäisten funktioiden suorituskykyä skaalaamalla. Ja sama matematiikka kustannusten muodostumisessa. Tämä johtaa useassa firmassa DevOps-tyyppiseen organisoitumiseen, rooleihin ja työn ohjaamiseen.
IT-politiikan tulisi nyt ottaa kantaa siihen, mitä pilviä organisaatiossa käytetään ja missä roolissa pilviteknologiat kannattaa kokonaisarkkitehtuurissa pitää. IT:ltä odotetaan myös kykyä tehokkaasti järjestää ja johtaa ohjelmistokehitys- ja tuotantotiimejä. Ottaa vastuu yksittäisen sovelluskehittäjän työn tehokkuudesta ja laadusta.
Melko erilainen maailma kuin vielä muutama vuosi sitten. Tämä kipuilu on parhaillaan käynnissä monessa yrityksessä ja uuden oppimisen tarve on niin kova, että uutta henkilöstöä tarvitaan tukemaan organisaatiota muutoksessa.
Muutosvoima #2: Ohjelmisto-astronauttien tarve kasvaa jatkuvasti ja kokemus on kortilla
Ohjelmistokehittäjien maailmanlaajuinen määrä kasvoi vuosina 2014-2018 keskimäärin 6,1% vuodessa. Ennusteen mukaan määrä jatkaa kasvuaan 4,1% vuosivauhdilla vuoteen 2023 saakka1. Suomessa ohjelmisto- ja IT-palveluala on vuosien 2010-2016 välillä kasvanut Tilastokeskuksen indeksien mukaan keskimäärin jopa 10,1% vuodessa ja alan yrityksissä avoinna olevien työpaikkojen määrä ennustaa n. 10% vuotuista kasvuvauhtia myös tuleville vuosille2.
Alan vuosittainen kasvuvauhti tarkoittaa sitä, että töissä olevista ohjelmistokehittäjistä 30-40%:lla on vähemmän kuin viiden vuoden työkokemus ohjelmistokehityksestä. Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä eläköityminen ja muihin työtehtäviin siirtyminen, on luku lähempänä 50%.
Siis lähes puolet suomalaisista softakehittäjistä ei ole vielä ollut edes työelämässä siinä vaiheessa, kun yrityksessäsi käynnistettiin parhaillaan käynnissä oleva SAP-hanke.
Ohjelmistoalalla on valtava arkisen työn tukemisen, ohjaamisen ja sparraamisen tarve, ja tämä tulisi jokaisessa ohjelmistokehittäjiä palkkaavassa yrityksessä ottaa huomioon.
Muutosvoima #3: Päätökset IT-avaruuden reittivalinnoista yksittäisillä sovelluskehittäjillä
Pilvipalvelut ovat muuttaneet ideasta tuotantoon -aikajännettä radikaalisti.
Perinteisesti uusi IT-ratkaisu tarkoitti lähes väistämättä merkittäviä kustannuspanostuksia jo kauan ennen kuin ratkaisu olisi tuotannossa maksamassa itseään takaisin. Ja jotta uskalsi tehdä merkittäviä etukäteispanostuksia, piti liiketoiminta- ja IT-vaatimusmäärittelyt olla perinpohjaisesti laadittuja. Ottaen huomioon vaatimusmäärittelytyöt, kilpailutustyöt, palvelininfran pystytys sekä itse ratkaisun pystytys, ideasta-tuotantoon-aikajänne oli usein laskettava jopa vuosissa.
Pilvipalveluissa infra on valmis nopeammin kuin ehdit hakea keittiöstä kupin kahvia.
Käytännössä siis minuuteissa, ilman etukäteisinvestointeja. Softakehitys pilveen ottaa edelleen aikansa, mutta hyödyntämällä pilvipalveluiden tarjoamaa ja jatkuvasti laajenevaa valmiiden toiminnallisuuksien kirjoa, on softakehitystyökin paljon tuottavampaa kuin aikaisemmin. Moni onkin sanonut, että nykyään ei kannata enää vaatimusmäärittelyjä kirjoitella, kun samalla vaivalla saa koodattua palvelusta ekan version tuotantoon. Ja pääsee kokeilemaan idean toimivuutta käytännössä. Vaikka asia ei aina aivan näin mustavalkoinen ole, on jatkuvasta tuotantoonviennistä ja lyhyistä sykleistä kiistaton etu tämän päivän sovellustuotannossa pilviympäristöissä.
Kehitysvastuiden muutoksen tässä aiheuttaa se, kun IT-organisaatio odottaa liiketoiminnalta perinteisen mallin mukaan toimimista, mutta liiketoiminta haluaisi päästä nopeasykliseen pilvitoimintamalliin. Lopulta liiketoiminta saattaa jopa päätyä perustamaan oman varjo-digiorganisaation ja alkaa tilaamaan IT-kehitystöitä suoraan digitoimistoilta ohi IT-organisaation.
Jos organisaatio ei opi tuottamaan softaa leanien periaatteiden mukaisesti, uhkana on että monet arkkitehtuurillisestikin merkittävät päätökset jäävät täysin yksittäisen softakehittäjän päätettäväksi. Tämä toki voi olla haluttukin lopputulos, mutta siihen ei saisi päätyä vahingossa.
Muutosvoima #4: Yritykset ovat hylkäämässä perinteisen tilaaja-toimittaja-mallin
Ohjelmistokehittäjistä kilpailee yhä enemmän IT-firmojen lisäksi myös perinteiset asiakasyritykset. Yrityksillä on huonoja kokemuksia pieleen menneistä IT-hankkeista ja asiat halutaan tehdä eri tavalla. Tuoda kehittäjät lähelle, johtaa kehittäjien työtä itse ja ymmärtää paremmin, mitä projekteissa todella tapahtuu. IT nähdään nyt aivan toisessa valossa, kuin kustannussäästöjen ja massiivisten ulkoistusten kautta tarkasteltuna.
Oppimispolku on pitkä ja kivinen, mutta varmastikin lopulta hedelmällinen.
Samalla kun hylätään tilaaja-toimittaja-malli, yritys itse muuttuu ohjelmistofirmaksi. Tämä jää monelta huomaamatta. Ajatellaan että riittää kun palkataan tai vuokrataan koodareita ja osoitetaan heille pulpetti ja läppäri.
Tehokkaan ohjelmistotuotannon järjestäminen tuo kuitenkin mukanaan paljon uusia vastuita ja ratkaistavia asioita. Minkälaiset kehitystyökalut ja prosessit? Entä testauksen organisointi ja hallinta? Versionhallinta? Riippuvuuksien hallinta? Deployment-putki? Tuotannon valvonta ja poikkeusten hallinta? Tehokkaat toimintamallit usean pilven ja on-premisen muodostamassa hybridiympäristössä? Jne jne. Täysin uusia asioita monille yritykselle.
NordHero – rakettimoottori
Olemme siis maailmassa, jossa
- IT-toimintaympäristö on yllättäen saanut uuden ulottuvuuden pilviteknologioista, ja monet IT-organisaatiot eivät ole kunnolla järjestäytyneet sitä varten
- Ohjelmistokehittäjistä on huutava pula ja alan työvoimasta lähes puolet on varustettu vain vähäisellä tosielämän kokemuksella
- Ohjelmistokehittäjät ovat saaneet täysin uudenlaisia vastuita kokonaisarkkitehtuuriin liittyen
- Yritykset ovat hylkäämässä perinteistä tilaaja-toimittaja-mallia ja ottamassa ohjelmistokehityksen johtamisen omiin näppeihinsä ilman kokemusta tehokkaan ohjelmistotuotannon järjestämisestä
NordHero on perustettu auttamaan asiakkaita onnistumaan tällä muutosmatkalla. Autamme suunnittelemaan kestäviä, pilvipalveluita optimaalisesti hyödyntäviä ratkaisuja ja IT-arkkitehtuurin muutospolkua pilveen. Autamme rakentamaan tehokkaat softatuotannon ja pilviympäristöjen hallinnan käytännöt. Autamme arjen rutiinien pystyttämisessä ja vakiinnuttamisessa, jotta asiakkaamme oppivat toimimaan softakehitysfirman tavoin.
NordHeron asiantuntijoilla on yli 20 vuoden kokemus enterprise-tason sovellustuotannosta, ohjelmistoratkaisujen arkkitehtuurisuunnittelusta, digitalisaation tuoman kilpailuedun valjastamisesta käyttöön sekä digitalisaation vaativien muutosten läpiviennistä organisaatioissa. Lisäksi meillä on jo vuosien käytännön kokemus pilviteknologioiden hyödyntämisestä ohjelmistokehityksessä ja -tuotannossa sekä pilvitransformaatioiden suunnittelusta ja läpiviennistä.
Softa todellakin syö maailmaa. Pidä huoli että juuri sinä olet softaraketin ohjaksissa ja päätät, mitä softa usutetaan seuraavaksi syömään.
Lähteet:
- Evans Data & IDG: https://www.daxx.com/blog/development-trends/number-software-developers-world
- Ohjelmisto- ja e-business ry - Ohjelmistoyrityskartoitus 2017: http://www.softwareindustrysurvey.fi/wp-content/uploads/2017/10/Oskari2017-vfinal.pdf